Oli huhtikuun alkupäiviä, kun hän hiiviskeli Kumpulan kartanon tienoilla, jota myös ”kuppalaksi” kutsuttiin, se oli nimittäin ollut vuodesta 1905 veneeristen tautien sairaalana. Hän tapasi punaisia joihin liittyi. Siinä syntyi sitten hässäkkä saksalaisten kanssa ja ainakin yhden hän sai nurin, saksalainen oli kaatunut rinteelle lähelle kartanorakennusta, oli 12.4.1918. Kumpulasta he siirtyivät linnanmäen kallioille. Saksalaiset joukot tekivät hyökkäyksiä kaupunkiin ja epätasaisia taisteluita käytiin eripuolilla kaupunkia. Linnanmäellä hän loukkasi jalkansa livettyään kallionkielekkeeltä. Ruhjeeseen hän oli laittanut eräältä amerikkalaiselta saamaansa linimenttiä rättiin ja kietonut sen jalkaansa. Niillä kallioilla oli hän käynyt kapinan kovimmat taistelunsa. Kiväärit ja kuularuiskut olivat laulaneet kuin viimeistä päivää ja miehet olivat ladanneet ja ampuneet aseiden piiput kuumina. Eräs saksalainen oli päässyt aivan lähietäisyydelle ja oli onnistua surmaamaan erään kaartilaisen, jonka ase kohtalokkaasti louskahti tyhjää. Hän ampui sakemanniin kolme luotia Naganistaan. Sotilas, joka oli paljain päin, oli kaatunut suorin jaloin ja lyönyt päänsä terävään kivenmurikkaan. Siitä oli kuulunut ikävä kopsahdus. Hän oli nähnyt veren vuotavan saksalaisen suusta ja värjäävän harmaata kalliota. Saksalaiset joutuivat perääntymään sitkeän vastarinnan edessä.
Seuraavana päivänä alkoi saksalaisten päättäväinen hyökkäys ja taas saivat aseet laulaa. Ammukset olivat vähissä ja niitä täytyi säästellä ja niinpä hänkin ampui tarkkaan ja harkiten. Iltapäivällä ehkä noin kello viiden paikkeilla joutuivat he vetäytymään ja pakenemaan. Silloin oli huhtikuun 13:ta päivä 1918.
Luin,
Paavi uskoo alkuräjähdysteoriaan,
hänestä siinä näkyy jumalan kosketuksen jälki,
Big Bang,
mitä sitten,
kun kaikki vetäytyy taas kasaan.
Ilmoitin lähdöstäni,
tein sen viimetingassa,
koska halusin olla dramaattinen.
Kysyit, koska tulen;
"en tiedä, tulenko lainkaan"
Kuinka niin...
Voi olla,
että menen naimisiin,
äläkä sano,
että olen niin saatanan vaikea ihminen,
vaikka olemmekin jo naimisissa,
ei se ole mikään syy,
olen nyt päättänyt alkaa tunteideni ohjata minua,
olen päättänyt koota repaleisen karttani.
olen etsimässä entistä elämääni,
haen sieltä vastauksen.
Sanon sinulle,
ymmärrä nyt ,
että ainoa tapa ymmärtää sanoja tai lauseita,
on,
hakea mielestään vastaava kokemus,
esimerkiksi,
jotta voisit olla ajattelematta panemista,
sinun on ensin ajateltava sitä.
Vastauksena tuli;
voi vittu noita selityksiä,
mihin vittuun sä nyt siis lähdet panemaan ja ketä tai keitä,
...
Rauhoitu, jos tää ei toimi,
toimitaan toisella tavalla,
ratkaisuja on monta,
yhtä monta kuin - jotain,
helppoahan se sulla on,
sulla on voimavarasi ja olet nainen,
mulla on tuskin edes aisteja,
kyllä sä mut tunnet,
kyllä sä mut näet,
kyllä sä mut kuulet,
vittu.
No mene mutta tulet yöksi kotiin.
Okei,
jos ei täänyt ole joustamista niin mikä,
hei,
onneksi meidän suhteessa ei ole epäonnistumisia,
ainoastaan palautetta.
Vittu,
kyllä mä sua rakastan,
kyllä mä vittu oon niin voimavarakeskeinen,
niinkus tiedät.
Joo,
joo,
nähdään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti